Moikka vaan rakkaat blogin lukijat (etenkin äiti ja isi ja Timi). Blogi on ollut vähän tauolla, koska multa hajos kone, eikä olla päästy nettiin. Muuten elämä on vähän liiankin täydellistä. Oon meinaan rakastunu. Tapasin tän uuden rakkauden eilen (ke) Coconut Harryn lautavarastossa ja ollaankin sen jälkeen vietetty tiiviisti aikaa yhdessä, yleensä aika kosteissa merkeissä. Uusi rakas on väriltaan valko-musta-neonvihree ja sen pituus on 6´5. Muut strategiset mitat voi tarkastaa kuvasta (voisko joku myös selittää mulle mitä ne tarkottaa? Luulin että laudoista ilmotetaan vaan joku pituus-paksuus-leveys, mutta tossa on ihan hitosti numeroita…).

Tässä pari muutakin kuvaa mun uudesta rakkaasta. 

Keli on ollu tiistaista alkaen aika surkeeta. Sellasta suomi-surf keliä (3ft + sateista, tuulista ja sekaista). Tiistaina en surffannu lainkaan kun aamulla oli surkeista surkein keli ja sit lähdettiinkin Damian Marleyn keikalle. Keikka oli San Josessa ja mentiin sinne minibussilla paikallisten kanssa. Kiitos vielä paljon Annielle, joka järkkäsi meille liput ja kyydin! Oli kyllä hauska matka ja keikka. Ihmettelin vaan aluks että miks kaikki on niin vaisuja eikä jengi pitäny mitään meteliä, taputtanu tms., ennenkun tajusin että kaikki on niin pilvessä (itsehän en käytä muita päihteitä alkoholin lisäks). Surkee keli jatkui keskiviikkona, mutta surffasin silti pari tuntia päivällä. Koko päivän tuli vettä kaatamalla ja oli tosi synkkää. Ei jaksettu mennä Aliisan kanssa ees kauppaan tai mitään joten lötkötettiin ilta kotona ja luettiin Cosmoja. Torstaina satoi edelleen, mut olin niin iloinen aamulla kun jostain pilkotti vähän kirkasta taivasta, että säntäsin heti lenkille. Sadekin loppui ja aurinkokin tais pilkahdella jossain välissä päivällä. Aallot oli edelleen surkeita, mutta surffasin silti niin kauan kun suinkin jaksoin eli varmaan 3h. Ihana fiilis kun on surfin jälkeen ihan poikki. Vedessä oli vaan pari tyyppiä mun lisäks, lokaalit ei paljon surffaille näillä keleillä. Yks meidän tico-kaveri tuli onneks mun kanssa surffaamaan parit aallot. Se sanoi ettei halua tottua liian hyviin aaltoihin, koska kisoissa joutuu surffaamaan mitä vaan sinä päivänä on tarjolla.
Loppupäivä menikin vaan chillaillessa ja kohta lähdetään taas heiluttamaan lannetta reggaen tahtiin. Pura vida.

Vielä päivän surf-tipsi kaikille tytöille: Älkää ikinä kuunnelko kenenkään vanhojen äijien suosituksia minkälaisella laudalla teidän pitäisi surffata ja millaisessa kelissä tms. Koska teidän taitoja vaan aliarvioidaan kokoajan. Parasta kun vaan ite tietää mitä osaa, millä surffaa ja missä, eikä anna kenenkään muuttaa sitä.

Mainokset