Terveiset tämän ”herkullisen” vihreän juoman ääreltä. Tunnistatteko mistä on kyse? No sehän on papaijanlehtijuomaa. Eli sairaana ollaan taas. 😦 Ja mahdollisesti kyseessä dengue. Kävin lääkärissäkin ja jopa verikokeessa. Lääkäri epäili dengueta ja käski mennä naapurikaupunkiin missä dengue voidaan toisesta verikokeesta todeta. En mennyt, sillä olo alkaa jo parantua, eikä dengueen edelleenkään ole mitään lääkkeitä. 

Olen siis pötkötellyt, palellut ja kärsinyt kamalasta päänsärystä koko viikon. Ja syönyt acetaminofenia. Tylsää, mutta eipä tässä oikein muutakaan ole voinut. Piristävää on kuitenkin se, että äitini tuli tänne viereilulle. Kävin hakemassa äidin San Josen lentokentältä juuri ennen sairastumista. Tässä muutama räpsy siltä reissulta. Äidin kone oli yli 24h myöhässä, joten ehdin möllöttää hotellissa, käydä muutamalla illallisella ja Wallmartissakin shoppaamassa…

Syömään menossa.
Hotelli.
Jos vaan oisin etukäteen tiennyt miten kauan joudun
San Josessa odottamaan, oisin ottanut vähintään
uikkarit ja lenkkivaatteet mukaan. 
Yksi parhaista casadoista ikinä!
Wallmart. Kyllä, sekin löytyy Costa Ricasta.
Lisää hyvää ruokaa 😛
Aamupala.

Piristävää on myös se, että edellinen postaus Kokemuksia ulkomailla muutamisesta selkeästi osui ja upposi. Siitä tuli päivässä tämän blogin suosituin juttu ja kyseisin päivän aikana blogissani vierailtiin yli 3000 kertaa. Se on huikea määrä, sillä normaalisti blogillani on noin 3000 vierailijaa kuukaudessa. Ulkomaille, jonnekin ihanaan paikkaan muuttaminen on varmasti monelle sellainen T O D E L L A kaukainen haave. Niin kaukainen, ettei oikesti edes usko sen koskaan toteutuvan tai ylipäätään olevan mahdollista. Niin mäkin ajattelin vielä 3 vuotta sitten. Tai siis enhän mä edes haaveillut ulkomaille muuttamisesta, korkeintaan siitä että olisi enemmän rahaa ja lomaa matkustaa. Mutta näköjään kaikki on mahdollista. Asiat alkaa vaan jotenkin järjestyä ja loksahdella paikoilleen kun oikesti haluaa jotain.

Jatkan nyt parantelua. Palataan asiaan kunhan olen taas 100%. 

Mainokset