Kaikki vähääkään surffista tietävät ovat varmasti kuulleet Puerto Escondidosta. Puerto Escondidon Playa Zicatela on yksi maailman kuuluisimmista aalloista ja sitä kutsutaankin lempinimellä Mexican Pipeline (Pipeline on Hawaiilla sijaitseva ehkä mailman tunnetuin aalto). Ensimmäisenä Puerto Escondidosta tuleekin mieleen supervoimakas beach break ja monsteriaallot. Ja sitä se onkin. Kun keli sattuu kohdalle.

Iloinen surffari Puerto Escondidossa. Tunnistattekos taustalla näkyvän ravintolan? 🙂
Ja keli oli päällä kun saavuttiin Escondidoon. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olen nähnyt livenä vastaavan maailmanluokan aallon. Ja oli aika päräyttävää ihan vaan katsella rannalla 10-15 jalan aaltoja jotka murtuivat juuri sen näköisinä että alle jos jäät niin se on selkä poikki. No sehän ei hurjapäisiä surffareita pelota. Oltiin äidin kanssa rannalla katselemassa isoimipina päivinä. Mua ei saisi kirveelläkään laittamaan edes varvastani veteen niillä keleillä. Vaikka tykkäänkin isoista aalloista, niin voin luvata että en ikinä tule surffaamaan Zicatelaa kun se on iso.

Zicatelan surffaaminen on ihan oma taiteen ja tieteen lajinsa tavalliseen surffaukseen verrattuna. 😛 Taidot täytyy tietenkin olla hanskassa, mutta sen lisäksi täytyy olla hmm… hieman hullu. Paikalliset kertoivat että Zicatelan mahtavuus on siinä, että ikinä ei voi tietää mitä aallolle droppaamisen jälkeen tapahtuu. Sitä joko selvittää aallon tai sitten ei. Se on “in God’s hands” kuten eras paikallinen asiaa kuvaili. Ja siinä se mahtavuus kuulemma piileekin. Kun kerran on saanut kunnon aallon Zicatelalla siihen jää koukkuun. Ja on valmis ottamaan isojakin riskejä että pääsee kokemaan saman uudestaan ja uudstaan.
Playa Zicatela.
Playa Zicatela.
Playa Zicatela.
Olin lautavahtina rannalla kun omistaja kävi hakemassa paksumman leashin. En ole aiemmin nähnyt tällaista
lautaa, ei näytä ihan perus gunilta mutta ilmeisesti toimii (sekä pysyy ehjänä) massiivisissa aalloissa.
Iso käsi todellakin kaikille isojen aaltojen surffareille. Tapasin myös tytön joka surffaa Zicatelalla oli keli mikä tahansa. Hän meloi ulos myös kesäkuussa samana päivänä kun Shane Dorian surffasi Zicatelalla tämän mega-aallon. Tämä tyttö ei tietenkaan itse machoillut suorituksellaan vaan hänen naapurinsa tuli kertomaan tämän mulle.
Kun Zicatela on iso, oivallinen surffivaihtoehto on La Punta. La Punta on left pointbreak saman rannan eteläpäässä. La Punta on oikein kiva aalto. Tosin se tuppaa olemaan ruuhkainen. Täällä surffailin ensimmäiset päivät. Isolla kelillä Puntalla ei voi meloa ulos mutta paikalliset neuvoivat ystävällisesti miten kivien lomasta pääsi puikkelehtimaan line uppiin. Puntaa olisi ollut kiva surffata enemmänkin, mutta kun aallot menivät alle 5 jalan, siellä ei oikein ollut mitään surffattavaa. Ja silti tuhannesti alottelijoita, surffikoululaisia ja muitakin surffareita.
Käppäilemässä surffin jälkeen hotellille kotikulmillamme la Puntalla.
La Punta wavecheck. Tällä reissulla ei tainnut edes tukka kastua.
La Puntan aallot siis hiipuivat, joten tuli aika kokeilla Zicatelaa. Jos Zicatelan katselu oli mulle jo hieno juttu, niin sen surffaaminen oli tietenkin vielä sata kertaa parempaa. Aallot oli pienet, mutta en ole varmaan ikinä ollut niin jännityksessä vedessä. Olin ihan hermona koko ajan että mitä jos tuleekin jättiaalto. No ei tullut ja sain parit aallot surffattua. Onnistuin myös jäämään setin alle, mutta siitäkin selvittiin… Tulipahan sekin koettua saman tien, sillä ennemmin tai myöhemmin se kuitenkin tapahtuu. Fiilis surffin jälkeen oli super mahtava! Oli myös spesiaalia jakaa tämä kokemus äitini kanssa, joka oli rannalla katselemassa. Äiskä ei surffaa, mutta varmaisti tällä reissulla hänkin alkoi ymmärtää miten tärkeää surffi on mulle. Ja miten iloiseksi se mut tekee. Kun myöhemmin reissun aikana kiukuttelin jostain äidille, niin hän vaan käski mennä surffaamaan. Oli jo oppunut että surffin jälkeen tulee taas iloinen tyttö takaisin.
Jaiiiiks… pakko käydä jännäpissalla ennen Zicatelan surffausta… 🙂
Surffin jälkeen.
Keli pieneni koko ajan reissun loppua kohti ja Zicatela oli oikestaan ainut paikka missä surffata. Surffasin siellä usemman kerran lisää ja muutan kerran kävin hermostumassa la Puntalla. Puerto Escondidon lähistöltä löytyy muitakin aaltoja ja tosi kivoja right pointbreikkejä, mutta valitettavasti ei ollut riittävästi keliä niille aalloille.
Paikalliset olivat tosi ystävällisiä Escondidossa. Ruhkaisella Puntalla paikalliset tietenkin tunsivat aallon parhaiten ja suuri osa aalloista meni heille. Zicatella ei ollut ikinä ruuhkaa sillä se on iso beah breikille. Zicatelalla ei juuri näkynyt tyttöjä surffaamassa ja miehiltä sai kovasti kannustusta.
Tokavikana pivänä sain evästä pienen mutta sitäkin syvemmän vekin nilkkaani.
Surffaukset jäi siihen ja siirryttiin pannukakuille.
Pannukakut eli kuumat kakut kuten niitä Meksikossa kutsutaan.
Rantavahtien torni. Tulipa hyödynnettyä tämäkin ”palvelu”, kun rantavahti ystävällisesti puhdisti ja laastaroi
mun haavan. 🙂
Meillä Nosarassa surffikoulut on tosi hyviä ja ammattimaisia (monessa paikassahan ne tuppaa olemaan sitä että joku kielitaidoton huutaa vaan paddle paddle tai yrittää flirttailla tytöille). Vertailun vuoksi piti käydä hieman tutustumassa Escondidon surffikouluihin ja –kauppoihin. Olin kiinnostunut päivän tai puolikkaan surffiretkistä joillekin vähän kaukaisemmille aalloille. Sillä en tuntenut paikkoja enkä ihmisiä, niin olisin ihan mielelläni voinut mennä surffioppaan kanssa. No siinähän kävi niin että aaltoja ei ollut tarpeeksi, mutta en olisi lähtenytkään yhtään minnekään ainakaan La Puntan surffikoulun tyyppien kanssa. Kyllähän ne ois mua vieneet vaikka minne mutta just niin epäammattimaista sekoilua että voi morjens. Ja sitten ollaan nihkeenä kun mua ei kiinnosta flirttailla niiden kanssa. No ei siitä sen enempää.
 Surffilautakuljetus Meksikon tyyliin. Tämä on muuten erinomainen tapa kuljettaa lauta pikkuautossa.
Pysyy hyvin paikoillaan eikä heilu eikä koliinnu. Eikä myöskään likaa autoa.
Mainitsin jo edellisessä shoppailupostauksessa, että olin yllättynt miten vähän Puerto Escondidossa oli surffikauppoja. Oli niitä kuitenkin muutama. Mikä myös yllättävää ja käytännöllistäkin, niin kaikissa oli myynnissä valtavasti käytettyjä eviä. Ostin elämäni kalleinta vahaa alkureissusta La Puntalla olevasta pikkuisesta surffikaupasta. Kaupan nuori kundi kusetti mua ihan kun olin pihalla valuuttakusseista. Taisin maksaa 4 dollaria vahan palasesta. Normaalisti se maksaa 1-2 dollaria.
Escondidon ostoslistalla oli myös uudet biksut. Kyllähän jokaisesta uudesta paikasta mukaan saa tarttua ainakin yhdet surffibikinit. En kuitenkaan nähnyt ensimmäisiäkään kunnon surffibikineitä kaupoissa. Eikä muutenkaan naisten vaatteita. Ja itseasiassa en kamalasti nähnyt naisiakaan… Escondido on selkeästi miesten paikka. Kaikissa vaatekaupoissa oli isompi miesten kuin naisten osasto. Yleensähän se on aivan päinvastoin. Yöelämään en tutustunut mutta veikkaan että naisille on vientiä.
Zicatela ja La Punta ovat siis Escondidon surffirannat. Puntalla voi surffata myös niemen toisella puolella. Playa Carrizalillo on todella kaunis ranta. Se on uima- ja snorklauspaikka ja ihan alottelijoille oli myös surffitunteja tarjolla. Isommalla kelillä siellä on myös kiva right. Teen seuraavaksi oman kuvapostauksensa Carrizalillosta ja muista uimarannoista joilla käytiin!
Mainokset