Kännykän herätys herättää 5:17. Väsyttää aika paljon ja jään sänkyyn loikomaan. En muuten laita koskaan herätystä tasa viisiminuuttisille vaan esim. 6:03. Mistähän tämäkin tapa on peräisin…

Parinkymmenen minuutin torkkumisen jälkeen vääntäydyn sängystä ylös ja kiskon bikinit päälle. Tänään piti olla surffisessio valmentajani kanssa, mutta se peruuntui jo eilen. Haluan kuitenkin mennä surffaamaan ennen töitä. Täällä on swelli päällä ja kerrankin vähän isompia aaltoja. Minusta ei ole pitkään aikaan otettu yhtään surffikuvaa, ja elättelen toiveita että rannalla olisi valokuvaaja. Valitsen kirkkaan väriset bikini sitä silmällä pitäen. Ei kuitenkaan liian pientä alaosaa, sillä menen surffaamasta suoraan töihin, haha. 😛

Bikinilaatikko, josta valikoitui mukaan musta toppi ja pinkki alaosa.

Ennen lähtöä juon vettä ja harjaan hampaat. Ja olen iloinen sillä vesihanasta tulee vettä. Täällä on kuiva kausi meneillään ja vesi käännetään poikki yleensä alkuillasta ja katkosta kestää seuraavaan aamupäivään saakka. Tänään on ensimmäinen päivä aikoihin, kun aamulla tuli vettä. Ennen lähtöä vaihdan vielä surffilautaan leashin, sillä vanha on venynyt enkä luota siihen enää.

Ihanaa, hanasta tulee vettä.

Kello 6:30 hurautan mönkijällä surffikoululle, jonne jätän kangaskassini. Kävelen rannalle surffilauta kainalossa ja syön eväsbanaanin. Rannalla nään mustan käärmeen ja astun melkein sen päälle. Se näytti aluksi kuolleelta, mutta alkoi luikerrella kun menin lähelle. Yök! Tämä on ensimmäinen kerta kun näen rannalla käärmeen. Toissapäivänä useampi surffari näki vedessä mustan käärmeen, ja mietin onkohan tämä sama kaveri.

Surffaan reilun tunnin. Aallot ovat hieman sekaiset, mutta kyllä siellä oli hyviäkin siivuja. Ei mikään supersessio, mutta surffi on aina paras aloitus päivälle. Ei näy vielä valokuvaajia kun poistun vedestä. Tuli siis valittua kivat bikinit turhaan, haha.

Kuva aamun aalloista. Surffarina Christof. Musta ei ollut kuvia bikinivalinnasta huomimatta. 🙂
Tai ehkä juuri siitä johtuen…
Kävelen takaisin surffikoululle ja löydän sieltä päivän ensimmäisen oppilaani. Alex on aivan ihana 13 v tyttö, joka surffaa myös isoja aaltoja. Ollaan surffattu yhdessä jo 5 päivää ja Alex harjoittelee käännöksiä. Ennen tuntia laitan rashguardin päälle ja lisään auronkorasvaa naamaan. Ja valitan toiselle surffiopettajalle nälkää.

Surffiope reippaana.

Opetan kolme 90 minuutin tuntia putkeen. Kaksi muuta oppilasta ovat aloittelijoita. Aamusessio loppuu siis klo 12.30. Täytän lappuja surffikoululla ja puhun pomoni kanssa puhelimessa seuraavasta päivästä. Aallot ovat liian isot Alexille ja haluan viedä hänet seuraavana päivänä eri rannalle surffaamaan.

Hurautan 5 minsan matkan kotiin. Tuon toisen surffilaudan surffikoululta kotiin säilytyksen. Sille ei ole käyttöä näin isoilla keleillä. Kamala nälkä. Olin unohtanut, että leivoin edellisenä päivänä suklaa-vanilja-proteiini snackseja ja voi että olen iloinen kun löydän ne jääkaapista. Hotkaisen kaikki samantien. 🙂 Kokkaan tonnikalaa ja riisiä lounaaksi. Ei mitään gourmeeta, mutta ainakin valmistuu nopaesti. Ruoka maistuu taivaalliselta, mikä johtunee siitä, että olen niin nälkäinen. Tähän sörsseliin tulee siis riisiä, tonnikala-vihannessäilykepurkki ja ketsuppia. Kaikki sekaisin.

Keittiö ja lounas valmiina.
 Proteiinipallot katosivat suuhun nopeammin kuin kukaan ehti ottaa kuvaa, mutta tältä ne
suunnillen näyttivät. Tämä kuva oli reseptin mukana ja resepti löytyy täältä.
Neppailen vartin Facessa ja Instagrammissa ennen kuin ajan takaisin surffikoululle. Matka on niin lyhyt että normaalisti yritän pyöräillä tai kävellä, mutta tänään en jaksa.

Surffikoululla valmistautumassa.

Iltapäivällä klo 2.00 vielä yksi 90 minuutin sessio. Opetan supersöpöä 9 vuotiasta poikaa, joka haluaa “päästä tunneliin”. Olin suunnitellut aiemmin, että menisin neljältä surffaamaan Pelada-rannalle toisen surffiopettajan kanssa. Olen kuitenkin niin väsynyt tunnin jälkeen, etten jaksa. Mietin jätänkö kaytössä olevan lauani koululle vai vienkö kotiin. Suunnittelen vapaailtaa surffista ja rentoutumista. Otan kuitenkin laudan kotiin mukaan. Ihan vaan varmuuden vuoksi jos tekeekin mieli surffaamaan. Hyvä niin, sillä jo kotimatkalla olen jo tullut siihen tulokseen että kyllä sitä on mentävä surffaamaan, sillä ei mulla ole muutakaan tekemistä. Huilaan tunnin kotona ja syön appelsiineja ja suklaamenteleita. Sitten lähden sunset sessiolle. Aallot ovat samanlaiset kuin aamulla. En jaksa hötkyillä vedessä ja odottelen kärsivällisenä settejä. Saan muutamia hyviä aaltoja. Aika pomppuista. Astuin muutama päivä sitten terävän simpukankuoren päälle vedessä ja minulla on jalkapohjassani sen seurauksena haavoja. Jalkapohjaan sattuu kun laitan kunnolla painoa takajalalle ja pidän sitä tail padin päällä niin takana kuin mahdollista. Kipristelen varpaita ja surffaan silti.

On jo lähes pilkkopimeää kun kävelen kotiin. Kello on melkein 7.

Syön banaaneja. Kokkaan illalliseksi riisiä, jauhelihaa, salaattia ja ruokabanaania. Tämä on hyvin tavallinen ruoka, mitä syön melkein päivittäin. Liha vaan vaihtelee ja sen tilalla saattaa olla kalaa, kanaa tai munakasta. Pannulla paistetut ruokabanaanit ovat tällä arkiruokaa ja yksi mun lemppareista. Niitä kuuluu syödä Natillan, eli paikallisen ranskankerman kanssa.

Syön ja olen tietokoneella. Kaverini kysyy, lähdenkö huomisaamulla secret spotille surffaamaan. Lähtisin supermielelläni, mutta tiedän että minulla on töitä. Voi pieru. Mutta tästä ne swellit vasta alkaa, tämä on vuoden ensimmäinen kerta kun kyseinen spotti toimii.

Seuraavan päivän aikataulu.

9:00 pm pomo lähettää seuraavan päivän aikataulun. Neppailen vielä hetken netissä ja kirjoitan tämän postauksen. Klo 10.10 sammutan koneen ja valmistaudun nukkumaan. Aamulla ensimmäinen tunti on jo kello 6.

Mietin että pitäisi venytellä, sillä ei ole venytellyt pitkään aikaan. Ainakaan tarpeeksi. Venyttelen takareisiä ja lonkkia noin 2 minuuttia sängyssä ennen nukahtamista.

Mainokset